Polven kuulumisia
Kävin maanantaina 27.3.2017 Malmin fysioterapiassa, jossa kävin jo ennen leikkaustakin vahvistamassa polveani ja olen käynyt jo monta kertaa leikkauksen jälkeenkin.
Nyt oli ollut parin kuukauden tauko, koska edistyminen on tapahtunut niin hyvin, ettei tarvinnut enää käydä viikottain. Viimeksi polven koukistus oli 100 astetta ja nyt se oli jo 110!!!
Eli todella nopeaa edistymistä. Ja suoristus oli jo täysi kun viimeksi siinä oli vielä parin asteen vajaus. Mä olen niin onnellinen ja tyytyväinen itseeni sekä fysioterapeuttiini Susanna Marttiseen! Hän on todella taitava kannustamaan ihmistä vaikeissakin elämäntilanteissa kun tuntuu mahdottomalta saada mitään aikaiseksi.
Kun lähdin leikkauksesta kotiin Peijaksesta, niin ojennusvajaus oli -13 astetta ja koukistus oli vain 55 astetta! Eikä minulle annettu silloin mitään aikaa fysioterapiaan. Eli alku oli heti todella vaikea, kunnes sain vasta pari kuukautta myöhemmin fysioterapiaa kun polven arpikudos oli jo kovettunut ja paksuuntunut ja liikeradat olivat melko huonot. Tuolloin koukistus oli vain 85-90 astetta. Tämän takia päädyttiin narkoosimanipulaatioon 3kk leikkauksen jälkeen.
Eli polveni koukistettiin ja suoristettiin narkoosissa lääkärin käsivoimien avulla. Toimenpiteen aikana oli kuulemma kuulunut kova rusahdus kun arpikudos antoi periksi. Narkoosimanipulaation jälkeen sain osastolle sellaisen laitteen, johon laitetaan jalka ja se koukistaa ja suoristaa jalkaa puolestasi. Minun olisi kuulunut saada se laite käyttöön jo heti leikkauksen jälkeen Peijaksessa, sanoi fysioterapeutti, koska minulla oli silloin ollut niin huonot liikeradat. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan :) Ja tämän jälkeen alkoikin rankka kuntoutus fysioterapian avulla. Ja tässä on tulos! Kohta saatan jo päästä pyöräilemään normaalipyörällä, kun nyt onnistuu vasta kuntopyörällä :D
Nose work non stop etsinnät
Kävin tämän viikon torstaina nose work non stop-etsinnöissäkin Mokan kanssa. Oli niin hyvä olo :D Kyseessä oli siis ulkoetsintä ja ajoneuvoetsintä. Ulkoetsinnässä oli erilaisia esineitä sijoitettu parkkipaikalle (lava, häkkikärry, ruohonleikkuri yms.) ja ajoneuvoetsinnässä oli 2 autoa peräkkäin, joista toisessa oli haju (eucalyptus).
Mokka osasi odottaa omaa vuoroaan kauniisti, vaikka kokoajan ohitse menikin muita koiria ja ihmisiä. Tuuli todella voimakkaasti. Mokka lähti taas tapansa mukaan vauhdikkaasti etsimään hajua ulkoetsinnässä. Melkein heti haju löytyikin sellaisesta ruohonleikkurin tapaisesta härvelistä. Ja ajoneuvoetsinnässä Mokka kiersi heti auton ympäri ja löysi hajun auton eturenkaasta. Eli todella onnnistunut etsintä. Aikaa ei tällä kertaa otettu yhdeltäkään koiralta.
Yllätyin myös siitä kuinka rauhallisesti itse otin tuon "testin". Yleensä vapisen paniikissa jännittäen ja hikoilen sydän pamppaillen. Nyt olin melko rauhallinen, vain sydän hieman pamppaili normaalia vauhdikkaammin. Mutta ei siis ollut mitään pyörryttämisen tunnetta :)
Kyllä se kisakammo tästä vähitellen laantuu :)
