Kaisankodin Tules-kurssille osallistuminen 9.2.-13.2.2026

Backbyn kartanossa 5 päivän Tules-kurssilla

Vihdoinkin kauan odottamani Tules-kuntoutuskurssipäivä koitti!

Mieheni heitti minut autolla Backbyn kartanolle klo 10. Tutustuimme aluksi toisiimme ensimmäisellä tunnilla. Ryhmääni osallistui 9 kurssilaista. Ryhmäydyimme todella nopeasti ja huumori kuului jokaiseen päivään. Todella mukava ryhmä!

Backbyn kartano

Päiviin kuului liikuntaa (mm. rentoutumista, kuminauhajumppaa, vesiliikuntaa, ulkona kävelyä) ja luentoja (mm. lääkärin aivoluento ja fyssarin rankaluento). Tunneilla oli paljon keskustelua ja mielipiteiden vaihtoa. Kuntoutuspäivistä sai paljon ajateltavaa oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Mitä teen liikaa ja mitä teen liian vähän, sekä mitä teen väärin ja kuinka olisin armollinen itselleni? Tiedän, että yritän liikaa vain pärjätä kivuista huolimatta. Hampaita purren vain eteenpäin, vaikka voisi hieman kuunnella omaa kehoaan ja mieltään. Otin myös kyynärsauvat varmuuden vuoksi mukaan, mutta en tarvinnut niitä kertaakaan.

Alueen luonto oli todella kaunista. Paljon lunta, peltoja, omakotitaloja. Siellä oli ihania kävelyreittejä ja kävinkin lähes joka päivä kävelemässä, jos vain kivuiltani kykenin. Iltaisin kävin uimassa ja saunomassa kylpylässä. Vesi altaassa oli tosin aika kylmää. Kylpylässä oli onneksi lämmin poreallas. Oli ihanaa uida pitkästä aikaa.

Kartanomaisemia

Valmiiksi katettujen seisovien pöytien ruoat olivat herkullisia. Sai todellakin syödä kyllikseen. Iltaisin sai vielä hedelmiä ja teetä/kahvia. Kartanolla oli useita erilaisia ruokailutiloja, tämä kuvassa oleva takkatila oli mielestäni ihanan erikoinen ja viihtyisä.

Kaunis ruokailutila kartanolla

Meillä oli myös kuntotesti. Kela vaatii kuntotestin suorittamisen jokaiselle kurssilaiselle. Minulla tuli vasemman jalan etureisi kipeäksi kuntotestissä ja se kipu jatkuu yhä edelleen parin viikon jälkeen. Ilmeisesti reisilihas ei kestänyt kyykkyjen tekemistä, koska en normaalisti ikinä kyykisty niin syvään. Ontuminen tietysti on kipeyttänyt myös nilkkani ja jalkateräni sekä leikkaamattoman lonkan. Jouduin jäämään saikulle ja etätöihin tällä viikolla jalkakipujen takia. Kävin hierojallakin jalkahieronnassa, siitä oli jonkin verran apua. Nyt reisikipu on menemässä jo ohi. Onneksi hakeuduin lonkan tekonivelleikkaukseen viime tammikuussa pitkän harkinnan jälkeen. Saas nähdä milloin pääsen ortopedin puheille. Lähetehän lähti Peijakseen vasta kuukausi sitten ja leikkausjonot ovat nykyisin kuulemma 1-2 vuoden mittaiset. Olisin halunnut Porvooseen leikkaukseen, mutta sinne ei voi enää hakea, koska huhtikuussa Helsinkiin Ortoniin tulee uusi tekonivelsairaala ja tekonivelleikkaukset keskitetään sinne.

Teimme kuntoutuskurssilla jokainen omat tavoitteemme koko vuodelle ja yritän nyt kovasti toteuttaa tavoitteitani, pidän oikein liikuntapäiväkirjaa. Siitä olen todella tyytyväinen, että sormieni puristusvoima oli parantunut n. 10kilogrammalla 7vuoden takaisesta edellisen kuntoutuskurssin mittauksesta, lukemat olivat nyt 15kg ja 17kg. Luulin, että olisi käynyt päinvastoin. Uskoakseni sormien vahvistuminen johtuu maanantaisesta Nivelyhdistyksen niveljumpasta johon olen osallistunut ympäri vuoden jo yli 5 vuoden ajan. Niveljumpassa on aina kuminauha ja keppijumppaa mukana ja vaikka se sattuukin sormiini ja olkapäihini, niin ilmeisesti se myös samalla vahvistaa niitä.

Seuraava kurssiviikko onkin sitten kesäkuussa, ihanaa nähdä kartanomaisema vihreänä ja kukkivana! 

Niskan, hartian ja yläraajojen Tules-kuntoutuskurssi

Käsien nivelrikko

Minulla on nivelrikkoa kaikissa sorminivelissä, ranteissa, kyynärpäissä ja olkapäissä. Eniten kipuilevat olkapäät. Kaikki muut käsinivelet on röntgenkuvattu, paitsi kyynärpäät. Kyynärpääni eivät yleensä kipuile, mutta ne eivät enää taivu suoriksi, vaan ovat aina hieman koukussa. Verikokeiden ottajat huomauttelevat välillä asiasta, kun ihmettelevät miksen suorista kättäni kokonaan verikoetta otettaessa. Sormissa ja ranteissa minulla on ollut nivelrikkoa jo yli 10 vuotta.

Päätin, että nyt on aika kuntouttaa käsiä. Olen aiemmin ollut Apilassa reaktiivisen artriitin kuntoutuksessa ja Karjalohjalla alaraajojen kuntoutuksessa. Nyt kun vasen lonkka on mennyt viime syksyn jälkeen aika huonoon kuntoon ja olen joutunut käyttämän kyynärsauvoja, olen huomannut etteivät käteni enää kestä lainkaan kyynärsauvoja. Kämmenet, sormet ja olkapäät kipeytyvät sauvojen käytöstä välittömästi, joten päätin lähteä kuntouttamaan käsiäni Tules-kuntoutuskurssille. Toki jumppaan niitä aktiivisesti maanantaisin niveljumpassa sekä muutenkin taukojumppaan, mutta silti kädet jäävät vähemmälle huomiolle kuin nivelrikkoiset jalat, koska ne eivät kipuile niin paljoa. Käsissäni on enää n. 3-5kg puristusvoima jäljellä, en saa enää käsiä kokonaan nyrkkiin. Terveellä ikäiselläni naisella puristusvoiman pitäisi olla n. 35kg. Sormeni eivät mene enää koukkuun, koska nivelet ovat suurentuneet ja jäykistyneet. Mutta pystyn silti roikkumaan käsieni varassa tangossa. Ja 30kg koirakin pysyy hyvin käsissäni. Onneksi käsien käyttöön vaikuttaa moni muukin asia kuin sormien puristusvoima.

Oikea käteni nyrkissä

 

Kävin työterveyslääkärin luona ja sain B-todistuksen kuntoutuskurssille hakua varten. Sain myös lähetteen fysiatrille ja fysiatri lisäsi myös oman näkemyksensä B-todistukseen. Hain Kaisankotiin ja Karjalohjalle Lohja Spa & Resortille. Pääsin Kaisankotiin. Kuntoutus alkaa jo 2 viikon kuluttua ja olen siitä innoissani. Tules kuntoutus järjestetään nykyisin 5+5+3 päiväisenä. Kurssille mahtuu yhteensä 10 osallistujaa, mutta omalla kurssillani on vasta 8 ilmoittautujaa. Mukavaa tavata samassa tilanteessa olevia ja kokeilla uusia liikuntamuotoja. Ja ne ruoat on herkullisia kuntoutuskursseilla! 

Vasemman kantapään pistävä kipu lokakuussa 2025

Mitä kuuluu oikealle jalkaterälleni?

Elokuussa minulla oli kovaa kipua oikeassa jalkaterässäni. No, kipu on hieman laantunut, mutta se ärtyy jos liikun liikaa. En voi jumpatessani nousta varpaille ja kantapäille ja liian pitkät kävelylenkit (yli 3km) tuottavat kipua. Myös autosta nouseminen kipeyttää jalkaterän ja joudun seisomaan hetken paikoillani noustuani tai muuten en saa jalkaterää taivutettua lainkaan muutamaan minuuttiin. Levossa kipu menee ohi. Sienimetsälle en ole vielä päässyt tänä syksynä jalkakipujeni takia, mikä on harmittanut minua suuresti. Mutta rakkaan puutarhani olen kyllä saanut hoidettua talvikuntoon. Puutarhanhoiton on kyllä sellaista terapiaa että ilman sitä en kyllä pärjäisi!

Syysmyrkkylilja eli alastonimpi

Vasemman kantapään kipu lokakuussa 

Tällä viikolla kesken työpäivän vasemman jalkani kantapään keskellä alkoi tuntua pistävää kipua joka askeleella. Mieheni joutui hakemaan minut autolla kotiin työpäivän jälkeen, koska olisin tarvinnut kyynärsauvat liikkumiseen. Luulin kivun menevän itsestään ohi, mutta kipu jatkuikin vielä seuraavana päivänä. Otin yhteyttä työterveyteen ja lääkäri halusi tavata minut. Lääkäri otti heti röntgenkuvat jalastani, koska epäili kipua rasitusmurtumaksi. Mutta röntgenkuvissa kantapää näyttikin ihan hyvältä eikä lääkärin painellessa kantapäätä aristanut lainkaan, joten lääkärin mukaan kipu ei voi olla plantaarifaskiittiakaan. Joten hän ei osannut antaa diagnoosia. Mutta röntgenkuvassa näkyi pahat nivelrikot lähes jokaisessa nivelessä, tai ainakin isoimmissa nivelissä nilkassa ja jalkaterissä Etenkin talonavikulaarinivelessä. Eli ihan sama nivelrikkotilanne mikä on oikeassakin jalassa. Tämä ei tosin minua pahemmin yllättänyt. Kyllähän minulla on joka päivä kipuja molemmissa jalkaterissä ja nilkoissa.

Vasen jalka 23.10.2025

Lääkäri mainitsi kivun syytä miettiessään jotain rasvapatjasta. Kotiin mentyäni muistin kuinka minulle on usein sanottu että minun rasvapatjani on kulunut pahasti jalkapohjissa ja pottuvarpaiden alta ja että se lisää kipuilua. Joten googlettelin asiaa ja minullahan saattaa olla kantapään rasvapatjan surkastumasta aiheutuva kiputila. Joten aloin pyörittelemään nystyräpalloa jalkapohjani alla sekä hieroin kantapäätä sormillani. Lisäksi otin vielä seuraavan päivän sairaslomaa. Nyt lauantaina pistävä kipu on poistunut kantapään alta. Tosin en ole kävellyt päivässä kilometriä enempää eli olen antanut jalan levätä. Kipua on nyt kaikkialla muualla ontumisen takia, selässä, leikatuissa polvissa, varpaissa ja oikeassa jalkaterässä. Mutta pääasia on, että tuo kantapää on nyt rauhoittunut. 

Maanantaina tapaan työterveysfysiatrin, koska yritän päästä ensi vuonna niskan, hartian ja yläraajojen kuntoutukseen ja tarvitsen siihen lääkärin B-todistuksen. Työpaikkalääkärini oli sitä mieltä, että minun olisi hyvä tavata fysiatri joka voisi kartoittaa kaikki nivelrikkoni yhdellä kertaa ja tehdä siitä lausunto, mikä liitettäisiin lääkärin B-lausuntoon kuntoutusta hakiessa. Joskus on hyvä keskittyä käsiinkin kun yleensä kuntoutan vain jalkojani. Toki viikoittaisessa Niveljumpassa jumpataan aina käsiäkin kuminauhalla ja kepillä. Sen ansiosta minulla onkin pysynyt hyvä lihaskunto käsissä nivelrikosta huolimatta. Hyvää syksyä kaikille!

Jalkapöydän nivelrikko, tämän kesän vaivana

Uusi vaiva jalkapöydän ulkoreunalla

Oikean jalkateräni ulkoreuna alkoi kipuilla yllättäen kesäkuun alussa ja mielestäni se oli myös vähän turvoksissa. Jouduin ontumaankin päivittäin. Kävin työterveyslääkärillä ja hän diagnosoi minulle pohjelihasjänteen tulehduksen (peroneusjänteen tulehdus). Sain lähetteen fysioterapeutille ja jos ei vaiva menisi ohi muutamassa viikossa, niin pääsisin röntgenkuvaan. Fysioterapeutti oli sitä mieltä, että syy ei ole peroneusjänteen tulehduksessa, vaan väärässä kävelytyylissä eli koska astun jalan ulkoreunalla. Painoa pitäisi siirtää kävellessä enemmän päkiän päälle. Fysioterapeutti näytti minulle kinesioteippauksen ja anotoi kokeiluun lateraalikiilan, joka laitetaan kantapään alle kengän sisälle. Kysyin sekä lääkäriltä, että fyioterapeutilta eikö kipu voisi johtua uuden nivelrikkonivelen kivusta. Kun se mielestäni tuntui sille, mutta molemmat olivat eri mieltä kanssani. Pääsin lopulta röntgenkuviin ja olinkin ollut oikeassa. Eli kivut johtuivat nimenomaan nivelrikosta. TC-nivelessä on pitkälle edennyt nivelrikko, mikä olikin jo minulla tiedossa. MTPI ja V-nivelissä todettiin myös nivelrikkoa, eteniin MTP V-nivelen nivelrako oli kulunut lähes kokonaan pois luukontaktiin saakka. Nivelpinnoilla oli kystaa.MTPI nivelessä lisäksi Hallus Valgus kulma eli vaivaisenluu n. 20astetta eli lievä. myös jalkaterän pikkunivelissä todettiin madaltumaa ja luunokkaa. 

röntgenkuva 14.7.2025

röntgenkuva 14.7.2025

Loppulausuma oli, että varsin merkittävät nivelrikkolöydökset, etenkin MT-V nivelessä, jossa pahin kipukohta on. Lääkäri sanoi, että nyt ei kannata jumpata kipualuetta lainkaan 2 viikkoon ja sitten voi aloittaa taas jalkateräjumpat. menin siis normaalisti töihin edelleen ajoittain ontuen. Onneksi kesäloma alkoi parin viikon kuluttua. 

Tänään alkoi kesäloma ja kivut ovat hieman helpottaneet. Ostin uudet Vikingin kesälenkkarit ja yritän aloittaa niiden käyttämisen hiljalleen. Aloitan tällä viikolla myös jalkateräjumpat. Olen jo viikon yrittänyt kävellä enemmän päkiäpainotteisesti, mutta se tuntuu kipeyttävän molempien jalkojen nilkkoja ja jalkateriä. Pitänee selvästi aloittaa rauhallisemmin. Vasen olkapää (sormet puutuu päivittäin) ja vasen lonkka ovat kipeytyneet ilmeisesti ontumisen takia ja kävinkin tänään loman kunniaksi hierojalla. Taitava hieroja Tikkurilassa, Sari Skogster. Hän sanoi, että olkapääni, selkäni ja lonkkani olivatkin melko jumissa. kyllä hieronta tekee hyvää.

Mutta nyt on 4 viikon kesäloma ja saan liikkua miten ja milloin haluan ja jumppailen pikkuhiljaa paikan kuntoon! Kuten olen aiemminkin todennut, niin tämä sairaus ei minua voita :)

Ja pienenä kevennyksenä jos muistatte makuuhuonekurkkuni eli kasvihuonekurkun. Se voi oikein hyvin ja tuottaa edelleen suuria kurkkuja joka viikko. Piahllakin olen jaksanut käydä kukkia hoivailemassa joka päivä. Mukavaa kesää kaikille!

kasvihuonekurkku Baby F1 2.7.25

Babyssa on ohuet kuoret

Kesäisiä kukkia pihallani

Ikkunakurkun kasvatusta kissaperheessä 25.5.2025

Syökö kissa kurkut-vai onnistuuko kasvatus?

Katsokaapas, ainakin alku on lähtenyt hyvin käyntiin.

Baby F1 1kk kylvöstä

Ihastelin puutarharyhmissä kun kaikki tuntuivat kasvattavan suuria kasvihuonekurkkuja eli "ikkunakurkkuja". Joten päätin ostaa siemeniä myös itse ja ostin Kasvihuonekurkku Baby F1 siemeniä pussillisen. Sitten luin netistä, että ne tarvitsevatkin todella isot ruukut, joten lähdin ostamaan 10l parvekelaatikon ja 7l altakasteltavan ruukun. Sain 3 tainta lopulta kasvatettua ja 2 laitoin parvekelaatikkoon keittiöön ja yhden makuuhuoneeseen altakasteluruukkuun. Yksi taimi kuoli koulinnassa, mutta se oli muutenkin kitukasvuinen. Vasta tässä vaiheessa tajusin, että meillähän on kukilla herkutteleva kissa, rakas itämainen Dessamme! Pähkäilin aikani ja päätin, että paperiesteet saisivat riittää. Otan riskin siitä, että joku päivä mullat saattavat olla lattialla tai pitkä köynnös katkottuna. Kiinniteltiin mieheni kanssa juuttinaruja verhotankoihin ja verhoilin ruukut kopiopaperilla. Ja toistaiseksi se on riittänyt!

Kurkku 2vk

Kurkku 3vk.

On ollut jännää seurata kurkkujen kasvua. Luin tarkkaan kaikki kasvatusohjeet (ei kylmää multaa, ei kastelua suoraan varrelle, huoneenlämpöistä vettä...). Parhaani olen tehnyt ja kurkut näyttävät viihtyvän ja kasvavan ja Dessa antaa ainakin toistaiseksi niiden olla rauhassa.

Dessa ulkoilemassa

Suurin ikkunakurkku on nyt kuukauden kasvatuksen jälkeen n. 30cm korkea ja siihen on jo muodostunut "kärhöjä", joilla se tarttuu naruihin. Valo tuntuu riittävän hyvin. Saa nähdä milloin tulee ensimmäinen kurkun alku esiin...

Ikkunakurkkujen näkymä terassille

Kevät on tullut ja selvisin usean viikon korvatulehduksista

 Kevät ja valoisuus-ihanaa!

Postaankin tähän heti alkuun ihania puutarhani kevätkukkia hyvää mieltä tuomaan.

Liloja krookuksia

Puutarha ja sen hoito sekä kasvien ihastelu on minulle todella tärkeää. Puutarhasta saa samalla niin fyysistä kuin henkistä hyötyä. On ihanaa mennä pihahommiin työpäivän jälkeen rentoutumaan. Ja tietysti vapaa-ajallakin. Nyt olen taas päässyt puutarhahommiin kun täällä etelässä on ilmat lämmenneet ja kasvit alkavat taas nousta maasta. Toki se aina aluksi hieman kipeyttää niveliä kun kyykin maan tasolla, mutta ei se haittaa. Se on sen arvoista!

Korvatulehdukset:

Minulle alkoi kova korvakipu helmikuussa ja todettiin oikean korvan välikorvan tulehdus. Sain siihen antibioottikuurin ja kipu siirtyi toiseenkin korvaan. Todettiin molempien korvien korvatorven tulehdukset. Sain niihin 2 eri lääkekuuria. Lisänä alkoi tinnitus oikeassa korvassa. Tinnitus oli ollut poissa 9v ajan. Lääkärin mukaan se voi tulla takaisin kun on korvatulehdus, koska tuolloin kuulo heikentyy ja tinnitus kuuluu paremmin. Pari viikkoa sitten maaliskuun puolessa välissä kävin korvalääkärillä ja hän suoritti korvahuuhtelun, josta olikin selvästi apua. Samalla todettiin, että korvatulehdus on mennyt ohi. Vihdoinkin. Yleensähän korvatorven tulehdukset on lapsilla, harvemmin aikuisilla.

Nilkkojen/jalkaterien nivelrikot:

Nivelrikkoiset niveleni ovat voineet aika hyvin nyt kevään aikana. Eniten on oireilleet nilkat. Menin hölmönä kokeilemaan kaapissa lojuneita käyttämättömiä sisäsandaaleita töissä 5-10min ajan ja sen seurauksena sain pahan tulehduksen nilkkoihini ja jouduin käyttämään muutaman päivän kyynärsauvoja. Osasyynä tähän kipureaktioon saattoi olla se, että nilkkani olivat jo valmiiksi kipeät talven jäljiltä eli lumen ja epätasaisen maan takia. Säikähdin sitä miten herkästi ja voimakkaasti nilkkani ja jalkateräni kipeytyivät. Mutta nyt ne ovat jo kunnossa ja pystyn taas kävelemään useita kilometrejä päivän aikana. Osallistun edelleen viikoittain Nivelyhdistyksen niveljumppaan, jota vetää taitava fysioterapeutti. Jumpan ansiosta etenkin reisilihakseni ja käsilihakseni ovat voimistuneet, koska siinä tehdään paljon reisilihasliikkeitä jaloille sekä kuminauha- sekä keppijumppaa käsille. Tehokasta kaiken kaikkiaan. 

Tällä hetkellä en koe tarvetta minkään nivelrikkoniveleni leikkaukselle. Olkapäätkin on olleet aika hyvässä kunnossa, tosin joudun jättämään useita olkapään jumppaliikkeitä pois niveljumpassa. Kyynärpäät eivät ole kipuilleet ihme kyllä, vaikka ne ovatkin jo pysyvästi hieman koukussa nivelrikon tuoman virheasennon takia. Kyynärpäitä ei ole kuvattu, koska en näe kuvauksesta olevan mitään hyötyä tässä vaiheessa.

Paragangliooma:

"Parre"eli paragangliooma on pysynyt poissa tai ainakaan minulle ei ole tullut mitään oireita. Verenpaine on ollut ihan normaali leikkauksesta saakka. Ajattelin taas alkaa luovuttamaan verta säännöllisesti kun hemoglobiininikin on taas normaali. Lokakuussa on seuraava kontrolli eli ilmeisesti verikokeita sekä mahdollisesti neulanäytteen otto kilpirauhasesta, koska sitä ei poistettukaan viime vuonna. Oloni on siis ihan levollinen tämän asian suhteen ja tästä on hyvä jatkaa ihanan ja valoisan kevään viettämistä. Aurinkoista kevättä kaikille blogini lukijoilleni!

Mokka metsälenkillä

Dessa ruohoa maistelemassa

Endokrinologi Karel Pacakin luento/vastauksia yleisön kysymyksiin Paraganglioomasta/feokromosytoomasta 12.12.2024

Karel Pacakin "Fireside chat, your questions answered" 12.12.2014:

Kuuntelin äsken yli tunnin mittaisen englanninkielisen luennon/keskustelutilaisuuden, jonka piti Prahalainen endokrinologi ja tutkija Karel Pacak (MD, PHD, DSC). Hän on tutkinut pitkään Net-kasvaimia, paraganglioomaa/feokromosytoomaa sekä niiden diagnosointia sekä hoitomenetelmiä. Hän toimii puheenjohtajana PPA:ssa (Pheo Para Alliance is the longest-standing internationally recognized leader in advocacy for, and awareness of, pheochromosytoma an paraganglioma eli yhdistys on perustettu paraganglioomaa/feokromosytoomaa varten).

Luento/kyselytilaisuus oli mielenkiintoinen ja hän kertoi paljon uusista tutkimusmenetelmistä, joita on kehitteillä mm. paragangliooman hoitoon. 

Linkki luentoon: https://pheopara.org/2024/12/5firesidechat

Kirjoitin omat muistiinpanoni luennosta: 

Lutetium-hoito (radioaktiivinen lääkevalmiste) ollaan saamassa myös osaksi paragangliooman hoitoa, kun nyt sitä käytetään yleensä vain NET-kasvaimiin pääsääntöisesti. Vain muutamassa maassa hyväksytään Lutetium-hoito paraganglioomalle.

Alfasäteilyhoito eli radiolääkehoito on myös kehitteillä paraganglioomaan (Targened alpha-particle therapy (or TAT) is an in-development method of targeted radionuclide therapy of carious cancers). Siinä on vain vähän sivuvaikutuksia, kotiutus olisi samana päivänä kuin hoito eli potilas saisi hoidon aamulla ja kotiutuisi illalla.

SDHD-geenipohjainen paragangliooma on usein aggressiivisesti leviävä.

SDH-geenin sisältävä kasvain saattaa kasvaa nopeammin yli 60vuotiailla, koska immuunipuolustus heikkenee vanhetessa.

Jos kasvain on vatsassa ja se on yli 6 cm kasvain, niin se voi usein levitä (metastatic).

Kun kasvain on poistettu, niin uusi kuvaus tulisi tehdä Pacakin mukaan 3-6kk kuluttua, jotta nähdään onko kasvain todella poissa. Joka vuosi olisi hyvä tehdä jatkotutkimuksia.

Saksassa ollaan tekemässä appia (sovellusta), jota käyttämällä potilas voisi itse arvioida/selvittää kasvaimensa leviämisasteen. Appiin voidaan syöttää mm. kasvaimen koko, sijainti, katekolihormonien määrä… Mutta Pacak muistutti, että se on vain ARVIO, eli jokaisen kasvain toimii yksilöllisesti ja siihen vaikuttaa moni asia. Tämä appi on vasta kehitysvaiheessa.

Avoleikkaus kasvainta poistettaessa kannattaa yleensä tehdä jos kasvain on iso eli 6cm tai jos kasvain on lähellä tärkeitä elimiä tai verisuonia.

Luennolla tuli paljon uutta tietoa enkä kerennyt kirjoittamaan kaikkea ylös. Tutkimukset keskittyivät paljon levinneen (metastatic) paragangliooman hoitoon. Ja tämä on toki ymmärrettävää. En tiedä miten paljon näitä asioita sovelletaan/käytetään Suomessa. Suomessa hoito on hieman erilaista kuin Amerikassa (Pacak on toiminut endokrinologina useiden vuosien ajan Amerikassa, mm. Washingtonissa).

Kuulisin mielelläni jos jollain on tietoa miten nämä asiat ovat edistyneet Suomessa paragangliooman hoidossa!