Vasen polveni leikattiin myös Peijaksessa, kuten oikea polvenikin vuosi sitten.
Tällä kertaa pyysin itse ortopedikseni Jukka Hautalaa, koska häntä oli kehuttu hyväksi kirurgiksi. Ja hän suostuikin leikkaamaan minut :)
Leikkausta edeltävänä yönä nukuin ihan hyvin, mutta nukkumisaikaa oli vain muutama tunti, koska minun piti olla Peijaksessa jo klo 7 aamulla, vaikka leikkaus oli vasta puoltapäivin. Tämä johtui siitä, että olin unohtanut käydä x-verikokeessa, joten he ottivat sen heti aamusta Peijaksessa.
Klo 8.30 minut vietiin vaihtamaan leikkaussalivaatteet eli sain sellaisen paksun turkoosin Michelinmiespuvun päälleni, kuten viimeksikin. Eipähän ainakaan tullut kylmä. Kännykkäni ja kirjani sekä muut tavarani otettiin pois, mutta kauniisti pyydettyäni sain pitää kirjani, koska leikkaukseen oli vielä ainakin 4-5tuntia. Nukuin monta tuntia odotushuoneessa ennen leikkausta. Olin oikeastaan enempi unessa kuin hereillä. Muut leikkaukseen menijät (n.6 henkilöä) istuskelivat ja katselivat telkkua. Tunnelma oli rauhallinen. Olin jo etukäteen sopinut anestesialääkärin kanssa lääkitykseni muuttamisesta, koska viime leikkauksessa minulla oli usean viikon ajan pahoinvointia eikä sairaalassa pysynyt mikään ruoka sisällä. Tästä syystä sain jo esilääkityksen kanssa pahoinvointilääkettä. Klo 12 aikoihin pääsin leikkaukseen.
Leikkaussalissa oli aika hilvatonta porukkaa eli just itseni kaltaista. Siellä oli ilmeisesti hieman väsynyttä porukkaa ja he heittelivät vitsiä laittessaan minua leikkausvalmiiksi. Eivät tietenkään vitsailleet minusta, vaan toisilleen ja muutamaan vitsiin menin itsekin mukaan. Se kevensi kummasti ilmapiiriä eikä leikkaus jännittänyt niin paljoa. Olin pyytänyt humautuksen, koska en halunnut taaskaan kuunnella leikkausääniä. Niinpä nukuin koko leikkauksen ajan ja heräsin vasta kun minua vietiin heräämöön. Itse leikkaus kesti kuulemma 45minuuttia. Aika nopeaa toimintaa ja kaikki sujui kuulemma hyvin. Olin jo etukäteen varoittanut läheisiäni etten heti pysty leikkauksen jälkeen soittelemaan heti heille, koska viimeksikin meni monta tuntia kunnes pääsin osastolle, koska jalkani alkavat toimimaan normaalia hitaammin. Eikä osastolle päästetä ennen kuin jalka nousee sängyltä ylös. Tällä kertaa siinä meni n. 2tuntia. Pääsin heräämöön klo 14.30. Katselin sen aikaa muita potilita ja sairaanhoitajien työskentelyä. Se on aika mielenkiintoista. Välillä torkahtelinkin ja sitten taas yritin nostella jalkojani. Lopulta jalkani nousi, mutta meni melkein tunti ennen kuin sain kyydin osastolle. Pääsin osastolle vasta klo 18. Eli 6 tuntia meni siinä kun minut haettiin leikkaussaliin ja vietiin osastolle.
Huonetoverit vaihtuivat osastolla päivittäin, koska leikkauksen jälkeen siellä ollaan vain 3päivää keskimäärin. Kaikki huonetoverit olivat mukavia, olin taas nuorin porukasta. Ensimmäisenä päivänä ei ollut mitään kipuja, koska leikkaussalilääkitys oli vielä kropassa. Ei ollut onneksi pahoinvointiakaan, koska leikkauksen aikainen lääkitys oli muutettu asianmukaisesti, kuten myös kipulääkityskin. Panacodin sijasta sain jotain Targinicia. Ensimmäisenä päivänä kävelin vessaan Eva-kävelytuolin avustuksella. Toisena päivänä kävelin fysioterapeutin avustuksella kyynärsauvoja käyttäen osaston ympäri. Tein myös kaikki pyydetyt jumppaliikkeet ja lopuksi menimme harjoitusrappusille. Kun olin juuri tulossa pois rappusista, tunsin että nyt pyörryn ja sanoin sen fyssarille. Hän laski minut nopeasti tuolille ja huus sairaanhoitaaa tuomaan sängyn minulle. Kokoajan hän käski minua pitämään silmäni auki,vaikka ne menivät heikotuksen takia väkisin kiinni. Heidän avustuksellaan pääsin sänkyyn ja naureskelinmatkalla että olipa rankka fyssarituokio kun piti ihan pyörtyä. Loppupäiväksi sain kiellon mennä kävelemään yksin, sain ainoastaan käydä vessassa. Polveni taipui 70 astetta (avustettuna 85) ja suoristus oli -7astetta. Toisena yönä olin hieman kivulias ja minulla oli paha olo. Sain kipulääkkeen suoneen ja pahoinvontilääkettä ja sen jälkeen nukuin 7h. Kolmantena päivänä kävelin ympäri osastoa ja odottelin kotiinpääsyä. Mieheni tuli hakemaan minut klo 14. Vointini oli ihan hyvä. Kotiin sain Pancodin sijasta Tramadolia ja Buranaa sekä Panadolia.
 |
| Osastolla happiviikset ja Mitchelin puku päällä |
 |
| Jalka paketissa |
 |
| Polvi turvoksissa |
 |
| Näkymä ikkunapaikaltani :) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti