lauantai 5. marraskuuta 2022

1,5vuotta vanha lonkka (tekonivelleikkaus 3.3.2021) toimii erinomaisesti

Olen voinut jättää kipulääkkeet pois lähes kokonaan

Talvi tekee tuloaan, on jo marraskuu 2022. Olen saanut tehtyä pihatyöt, harrastan koirani kanssa koiraharrastuksia (nose work, ohituskurssit, rally-toko) ja lisäksi harrastan asahia ja niveljumppaa viikoittain Teamsin kautta. Uusi lonkkani toimii siis oikein hyvin! Aluksi hieman jännitti miten onnistuu kaksi jumppaa samalla viikolla, mutta hyvinhän se on sujunut kun vain jättää kivuliaimmat liikkeet vähemmälle. Nilkat ja olkapäät kipeytyvät herkästi jumpatessa. 


                                                      Mokka ja minä kävelyllä

Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeen kaikki nivelrikkoniveleni oireilivat jonkin aikaa, mutta kun ontuminen väheni ja sain vahvistettua leikatun lonkkani, niin myös nivelrikkoisten (luukosketuksessa) nilkkojeni kivut vähenivät niiden vahvistuessa ja liikunnan lisääntyessä. Pystyin taas kävelemään useita kilometrejä koirani kanssa ja tekemään enemmän puutarhatöitä sekä aloittamaan taas jumpat (Nivelyhdistyksen niveljumppa ja Asahi). Ja lisäksi en syö edes viikoittain mitään särkylääkkeitä. Ainoastaan suurimpiin kipuihin otan panadolin tai Arcoxian jos olen liikkunut liikaa. Sen tosin myönnän, että en edelleenkään osaa säännöstellä liikkumistani vaan hyvinä päivinä tulee monesti liikuttua liikaa. No, huonoina päivinä sitten liikutaan kyynärsauvojen avulla. Sellaista se moninivelrikkoisen elämä on. Koen kuitenkin eläväni onnellista elämää kivuista huolimatta. Koska minulla on ihana perhe ja ystäviä, jotka tukevat minua. Ja toki minäkin tuen heitä. Kävin myös nivelrikkoisten vertaistukitapaamisessa ja sieltä sain mukavasti vertaistukea samassa elämäntilanteessa olevilta ihmisiltä. Olenkin ajatellut itse ryhtyä vertaistoimijaksi tai vertaistukijaksi, kunhan tänne Helsinkiin tulisi sellaisia koulutuksia. Niitä kun on tällä hetkellä vain tuolla pohjoisemmassa.

Keinukengät eivät toimineet minulle, valitettavasti

Ikävä kyllä en pystynyt käyttämään keinukenkiä, jotka minulle teetettiin. Kävin näyttämässä keinukenkiä jalkaterapeutillekin sekä keinukenkien toimittajallekin, mutta niitä ei saatu muokattua enempää. Keinukenkien pitäminen aiheutti minulle suuret kivut molempiin nilkkoihin sekä jalkapöytiin ja olin jopa 5minuutin kokeilusta useamman päivän kipeänä. Todettiin sitten ammattilaisten kanssa, että keinukengät eivät yksinkertaisesti sovi minulle. Eli se oli sitten viimeinen oljenkorsi ennen leikkausta. Nyt elelen päivä kerrallaan ja toivon, etteivät nilkkojen ja jalkapöytien nivelrikot alkaisi vaivaamaan enempää. Oikea nilkka on jo luutunut itsestään paikoilleen, eikä liiku edes senttimetrin verran ylös-alas tai sivullepäin. Varpaiden ja kantapäiden päällä seisominen on kivuliasta, joten ne liikkeet jätän jumppatuokioista pois ja korvaan muilla liikkeillä. Vasen lonkka on edelleen kivuton, vaikka siinä on ollut luukosketus jo yli 7 vuoden ajan. Siihen on jo leikkauslupakin ortopediltä eli jos se alkaa kovasti kipuilemaan jossain vaiheessa, niin saan siihenkin tekonivelen. 

Sienestysretki

Koska on syksy niin olihan minun päästävä sienestämään. Mieheni lähti koiramme Mokan ja minun kanssa sienimetsään, tosin meillä oli alle tunti aikaa sienestää. Mutta siinäkin ajassa ehdimme löytää jo muutaman sienen. Mokka taisi etsiä metsästä vain peuranpapanoita! Suppilovahverot olivat vasta nousemassa sammalen seasta. Pieniä alkuja oli paljon. Sain noista muutamasta sienestä sienisipulipaistoksen leivän päälle. 

 

                                            Kantarelleja ja suppilovahveroita

Toivotan kaikille aurinkoisia ja mahdollisimman kivuttomia syyspäiviä.